Koska Nunalle tiet (myös hiekkatiet) on vaikeita, aloitettiin tauon jälkeen helpolla jäljellä metsässä. Koska metsää oli aika rajallisesti, joutui Pekka Rändin kanssa rämpimään märkään umpiryteikköön maaliin. Luna kuitenkin oikaisi ja meni erittäin selkeästi ilmavainulla siististi polkua pitkin maaliin.
Otti hajun vähän ohimennen, selkeästi oli vähän kiire päästä jo tekemään. Ilmaisu oli epäselvä.

Viereisellä hiekkakentällä oli juuri tokoilemassa Lunan vakileikkikaveri joka hitusen meinasi kiinnostaa enemmän kuin jäljelle lähtö, mutta lähti kuitenkin hyvin jäljelle eikä jäänyt miettimään kavereita.

Huomaa kyllä että taukoa on ollut, muistaa kyllä homman mutta sekä ohjaajan että koiran eteneminen on ehkä hitusen epävarmempaa kuin touokuun alussa.